tietopankki
Toiminnan keskeisimmät käsitteet
Jotta turvallisempia tiloja voidaan toteuttaa käytännössä, on oleellista ymmärtää siihen liittyviä käsitteitä. Käsitteet auttavat hahmottamaan, mitä turvallisemman tilan periaatteilla ja häirintäyhdyshenkilötoiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään ja millaisiin tilanteisiin niillä halutaan puuttua.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta tasavertaiseen ja syrjimättömään kohteluun riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta, vammasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta vastaavasta. Yhdenvertaisuuden tavoitteena on varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet. Yhdenvertaisuus Suomessa perustuu lakiin, erityisesti yhdenvertaisuuslakiin, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjintää ja edistää kaikkien ihmisten oikeuksia yhteiskunnassa.
Tasa-arvo
Tasa-arvo liittyy erityisesti sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet ja oikeudet riippumatta siitä, onko kyseessä nainen, mies tai muu sukupuoli. Suomessa tasa-arvo perustuu tasa-arvolakiin, jonka tarkoituksena on estää sukupuoleen liittyvä syrjintä ja edistää sukupuolten välistä tasavertaisuutta esimerkiksi työelämässä ja koulutuksessa.
Intersektionaalisuus
Intersektionaalisuus on käsite, joka viittaa siihen, kuinka eri sosiaaliset identiteetit — kuten sukupuoli, etninen tausta, ikä, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus — kietoutuvat toisiinsa ja vaikuttavat yksilön kokemuksiin ja asemaan yhteiskunnassa. Ihmisten kokemukset eivät perustu vain yhteen tekijään, kuten sukupuoleen tai etnisyyteen, vaan näitä tekijöitä on usein useita samanaikaisesti, ja vaikuttavat toisiinsa. Intersektionaalisuus auttaa ymmärtämään, miten eri syrjinnän muodot voivat kohdistua ihmisiin eri tavoin, ja kannustaa tarkastelemaan, miten voimme luoda tasa-arvoisempia ja oikeudenmukaisempia yhteiskuntia kaikille.
Syrjintä
Syrjintä tarkoittaa epäoikeudenmukaista kohtelua, jossa yksilöitä tai ryhmiä kohdellaan perusteettomasti eriarvoisesti heidän henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, kuten iän, ihonvärin, vakaumuksen tai kansalaisuuden, vuoksi. Suomessa syrjintä on säädelty yhdenvertaisuuslaissa, joka takaa jokaiselle samat oikeudet ja mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ilman pelkoa syrjinnästä tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Syrjintä voi ilmetä suoraan, esimerkiksi asenteiden tai loukkaavien kommenttien kautta, tai välillisesti epätasa-arvoisina käytäntöinä tai sääntöinä, jotka estävät joidenkin henkilöiden osallistumisen. Syrjintä on kielletty lainsäädännössä sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, koska se voi vaikuttaa merkittävästi henkilön yhteiskunnalliseen asemaan ja hyvinvointiin negatiivisesti.
Häirintä
Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa määriteltyä syrjintää. Laissa häirintä määritellään käyttäytymisenä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Häirintä on epätoivottua käytöstä tai toimintaa, joka aiheuttaa sen kohteeksi joutuneelle henkilölle epämukavuutta, ahdistusta, stressiä tai pelkoa. Häirintä voi olla sanallista, fyysistä, seksuaalista, psykologista tai verbaalista.
Seksuaalinen häirintä
Seksuaalinen häirintä on häirinnän muoto, jossa häirintä on seksuaalisesti värittynyttä tai kohdistuu henkilön sukupuoleen. Seksuaalinen häirintä voi olla esimerkiksi vihjailua, vitsailua tai vartaloon ja pukeutumiseen liittyvää kommentointia sekä koskemista ilman lupaa. Seksuaalinen häirintä voi tapahtua erilaisissa ympäristöissä, kuten työpaikoilla, kouluissa tai julkisilla paikoilla, ja se voi johtaa merkittäviin psykologisiin ja emotionaalisiin vaikutuksiin uhreilleen.
Seksuaalinen ahdistelu
Seksuaalinen ahdistelu seksuaalista häirintää sisältävä rikos, jossa loukataan ihmisen
itsemääräämisoikeutta sanallisesti tai fyysisesti. Se voi tarkoittaa, että henkilö kokee pelkoa tai vaaraa seksuaalisen toiminnan vuoksi, tai että heitä pakotetaan ei-toivottuihin seksuaalisiin tekoihin. Seksuaalinen ahdistelu voi sisältää fyysistä väkivaltaa tai uhkailua. Ahdistelu jättää usein syviä jälkiä uhriin ja voi vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja turvallisuuden tunteeseensa pitkäaikaisesti.
Väkivalta
Väkivaltaa ilmenee monessa eri muodossa. Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Väkivallan
tekijä pyrkii kontrolloimaan väkivallan uhria ja saavuttamaan haluamansa päämäärät uhrin
hyvinvoinnin kustannuksella. Väkivalta on määrätty lainsäädännössä rikokseksi – myös henkisen väkivallan osalta.