Häirintäyhdyshenkilötoiminta festivaaleilla: tutkimusta ja käytännön havaintoja

Festivaalit ja tapahtumat ovat kohtaamispaikkoja, joissa monimuotoisuus ja innostus kohtaavat – mutta joissa voi myös ilmetä epäasiallista käytöstä. Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry on ollut edelläkävijä luomassa turvallisempia tiloja, ja häirintäyhdyshenkilöiden rooli näkyy konkreettisesti osallistujien kokemassa turvallisuudessa.

Tässä blogissa haastattelemme Minna Kamppi-Lehtosta, joka teki opinnäytetyönsä häirintäyhdyshenkilötoiminnasta Kosmos-festivaalilla kesällä 2025 Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry:n toimeksiannosta. Minna kertoo, miksi festivaali oli kiinnostava tutkimuskohde, mitä havaintoja hän teki häirintäyhdyshenkilöiden roolista ja miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä tapahtumien turvallisuuden kehittämisessä.

Opinnäytetyö on julkaistu Theseuksessa ja on luettavissa tässä. 

Olen aina ollut kiinnostunut turvallisuudesta ja nuorena haaveilin jopa poliisin urasta. Maailma vei ravintola-alalle vaikka välissä suoritin myös vartijan peruskurssin. Olen aina ollut suvaitsevainen ja arvostanut ihmisten yhdenvertaisuutta. Minulla on ystäviä erilaisista taustoista, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, ja työelämässä olen tottunut työskentelemään monimuotoisessa työyhteisössä sekä kohtaamaan monenlaisia asiakkaita. Arvostan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja minulle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Koulutukseni sisälsi tapahtumatuotannon monipuolisesti ja osallistuin esimerkiksi Hollannissa viikon kestäneeseen tapahtumaprojektiin. Se oli hyvin mielenkiintoista. Pidän myös monipuolisesti musiikista, jotenkin festivaalit oli mielestäni loistava kohde lähteä tutkimaan. Olen myös osallistunut moniin erilaisiin tapahtumiin ja minua kiinnostaa tapahtumien turvallisuus. Mietin ONT -aihetta reilu vuosi sitten ja tuttavani vinkkasi minulle yhdistyksen. En ollut silloin vielä kuullut yhdistyksen toiminnasta, mutta otin rohkeasti yhteyttä ja sitä kautta yhteistyö alkoi. Olen myös itse törmännyt epäasialliseen toimintaan ja miettinyt miten siihen voisi puuttua. Oli aivan mahtavaa päästä tutkimaan häirintäyhdyshenkilötoimintaa.

2. Tutkimuksesi toteutettiin Kosmos-festivaalilla. Mikä teki juuri festivaaliympäristöstä kiinnostavan tutkimuskohteen? Mitä erityistä tapahtuma ympäristössä on häirintään puuttumisen näkökulmasta?

Olen nykyisessä työssäni ravintola-alalla törmännyt siihen etteivät kaikki ihmiset vielä tunne turvallisemman tilan periaatteita ja mitä niillä tarkoitetaan. Koen, että sama koskee myös festivaaliympäristöä. Tutkimuskohteen valintaan vaikutti yhdistyksen toistuva toiminta festivaalilla (kaksi edellistä vuotta) ja periaatteet on määritelty selkeästi. Halusin tapahtuman Uudenmaan ulkopuolelta ja Mikkeliin kokoontuu monipuolisesti osallistujia eri puolilta Suomen sekä ulkomailta. Kosmoksessa on periaatteet määritelty useampana vuonna niin koin, että on helpompi kysyä asiaa, joka on yhteisölle tuttua. Tällä tavoin uskoin saavani luotettavamman tutkimustuloksen.

3. Miten tutkimusprosessi eteni käytännössä – ja millainen fiilis sinulla oli tehdä tätä tutkimusta? Mikä yllätti, mikä oli haastavaa ja mikä tuntui merkitykselliseltä?

Aluksi keskustelimme Tinja Siltavuoren kanssa yhdistyksen toiveista ja ajatuksista, mitä kysely voisi sisältää, ja samalla päädyttiin valita Kosmos tutkimuspaikaksi. Kysymysten päättämisen jälkeen haastavinta oli luoda toimiva kyselylomake, jonka avulla saataisiin tarvittava määrä vastauksia. Lomakkeen piti olla myös sellainen, jonka pystyi tekemään festariympäristössä ja kaikki vastaajat ymmärtäisivät kysymykset samalla tavoin. Hyvällä lomakkeella on myös merkitys tutkimuksen onnistumiseen ja luotettavuuteen. Oli todella mielenkiintoista ja innostavaa lähteä Kosmokseen sillä en ollut festareihin aikaisemmin osallistunut. Toisaalta tämä aiheutti epävarmuutta, kun en tiennyt olosuhteita, paikkoja ja mietin, että miten sähköisen kyselyn pystyisi toteuttamaan. Toimiiko yhteydet yms. Saisiko kyselyyn tarpeeksi vastuksia ja miten asiakkaat ottaisivat vastaan kyselyn festivaaleilla. Oli aivan mahtavaa huomata, että asiakkaat arvostivat kyselyä ja vastauksia saatiin kiitettävät 258 kappaletta kolmessa päivässä. Oli todella mielenkiintoista myös saada palautetta suoraan kyselyä tehtäessä, ja kuulla miten tärkeäksi asiakkaat kokivat tutkittavan asian.

4. Tutkimuksesi keskiössä on häirintäyhdyshenkilötoiminta. Mikä sen rooli festivaalien turvallisuudessa nousi tutkimuksessasi erityisen vahvasti esiin?

Tärkeimmäksi asiaksi häirintäyhdyshenkilötoiminnassa nousi häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy ja tehokkain keino tähän tutkimuksen perusteella on näkyvyys. Asiakkaat, jotka olivat osallistuneet useamman kerran festivaalille tunnistivat pinkin liivin ja muistivat myös yhdistyksen pinkin popup-teltan, joka palveli kesällä 2024. Tutkimuksen mukaan pelkästään häirintäyhdyshenkilön läsnäolo parantaa tapahtuman kokonaisturvallisuutta.

5. Mitkä olivat tutkimuksesi tärkeimmät havainnot tai johtopäätökset turvallisemman tilan periaatteiden näkökulmasta? Oliko jotain, mikä haastoi aiempia oletuksiasi? 

Tutkimukseni perusteella turvallisemman tilan periaatteiden määrittämisellä on selkeä ja positiivinen vaikutus festivaalin asiakaskokemukseen ja turvallisuuden tunteeseen. Kyselyssä 92 % vastaajista koki periaatteiden parantavan tapahtuman turvallisuutta. Tietämys turvallisemman tilan periaatteista lisääntyi osallistumiskertojen myötä ja tästä voidaan päätellä näkyvyyden lisäävän tietämystä. 70 % vastaajista kertoi turvallisemman tilan periaatteiden määrittelyn vaikuttavan myös osallistumistumishalukkuuteen. Yllättävää oli se, kuinka tärkeänä vastaajat kokivat asian sukupuolesta riippumatta.

6. Miten häirintäyhdyshenkilötoiminta vaikutti osallistujien kokemukseen turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta tutkimuksesi perusteella?

8. Miten näet häirintäyhdyshenkilötoiminnan ja turvallisemman tilan periaatteiden roolin tulevaisuuden tapahtumakulttuurissa? Onko tämä mielestäsi "lisäpalvelu" vai perusedellytys?

Uskon turvallisemman tilan periaatteiden määrittelyn yleistyvän ja on ollut mukava huomata, että turvallisemman tilan määrittelyä on ollut nähtävissä myös muilla Suomen festivaaleilla. Toivon, että asia olisi tulevaisuudessa perusedellytys, mutta se vaatii vielä paljon työtä. Haastavin asia on kuitenkin mielestäni viedä asia käytäntöön. Helposti periaatteet määritellään, mutta kukaan ei vastaa niiden toteutumista. Järjestyksenvalvojat usein kohtaavat häirintätapauksia, mutta heillä ei välttämättä ole kokemusta eikä aikaa tapausten hoitamiseen.Järjestyksenvalvojakurssi ei vielä tällä hetkellä käsittele asiaa. Olen itse käynyt koulutuksen tänä keväänä. Koen, että häirintäyhdyshenkilöt tämän vuoksi ovat tärkeä lisä ennaltaehkäisemään häirintään ja epäasiallista käytöstä tapahtumissa ja auttamaan sitä kohdanneita.Toivon, että tulevaisuudessa häirintäyhdyshenkilötoiminta kuuluu osana tapahtumien turvallisuussuunnitelmia ja yhteistyö muiden turvallisuudesta vastaavien kanssa olisi saumatonta.Tutkimukseni vastaajista suurin osa oli 25-39 vuotiaita, jonka perusteella uskon, että turvallisemman tilan periaatteiden määrittely muuttuu tämän hetken lisäpalvelusta kohti perusedellytystä.

9. Millä tavoin koit yhteistyön Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry:n kanssa tutkimuksen aikana? Miten järjestöyhteistyö tuki tutkimuksen tekemistä?

Yhteistyö yhdistyksen kanssa sujui todella hyvin. Olen todella kiitollinen kaikesta avusta ja tuesta, jota sain. Yhdistyksen materiaaleista ja tapaamisista sain tietoperustaani tärkeätä tietoa, jota muualla ei ollut tässä muodossa. Kosmoksessa pääsin näkemään käytännössä häirintäyhdyshenkilötoimintaan. Tutkimus oli melko haastava toteuttaa itsenäisesti ja aihe käsitteli myös sosiaalialaa, joten ilman tukea ja neuvoja toteutus olisi ollut lähes mahdotonta. Erityiskiitos yhteyshenkilölleni puheenjohtaja Tinja Siltavuorelle, joka kannusti tiukkoina hetkinä.

10. Mitä haluaisit sanoa opiskelijoille tai tutkijoille, jotka pohtivat opinnäytetyön tai tutkimuksen tekemistä häirintään, turvallisuuteen tai yhteisöjen hyvinvointiin liittyen?

Aihe on todella tärkeä ja ajankohtainen, joten kannustaisin muita rohkeasti tekemään tutkimusta asiasta. Tutkittavia näkökulmia löytyy monia ja omassakin tutkimuksessa olisi paljon lisää mielenkiintoisia näkökulmia. Suomessa asiaa on tutkittu hyvin vähän tapahtumatuotannon näkökulmasta. Asian tutkiminen lisää myös asian näkyvyyttä ja tunnettavuutta, joka on tärkeää asian edistämisessä.

11.  Miten tutkimuksesi tuloksia voisi mielestäsi hyödyntää käytännössä häirintäyhdyshenkilökoulutuksissa ja yhteisöjen toimintamalleissa? 

Tutkimuksen pohjalta häirintäyhdyshenkilötoiminta ennaltaehkäisee häirintää ja sillä on selkeä vaikutus kokonaisturvallisuuden tunteeseen. Häirintäyhdystoimintaa tulisi tämän perusteella pyrkiä lisäämään erilaisiin tapahtumiin. Koulutuksien järjestäminen esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöille työyhteisöille tai tapahtumajärjestäjille lisäisi näkyvyyttä ja asian tunnettavuus lisääntyy. Yrityksille voisi tarjota aluksi selkeää kevyempää toimintamallia ja tutkimustani voitaisiin hyödyntää tutkittuna tuloksena.

Häirintäyhdyshenkilöiden toimintaa / toimintamalleja suunniteltaessa voisi miettiä miten häirintäyhdyshenkilöiden näkyvyyttä voisi lisätä. Tutkimusta voi käyttää markkinointiin ja se pystytään kohdistamaan oikean ikäisille vaikkapa vapaaehtoisten hankkimiseen.

Tutkimustani voisi käyttää pohjana tehtäessä turvallisuussuunnitelmia, tulevaisuusajattelua tai tilaisuuksille palvelumuotoilun työkaluna.

Turvallisuuskoulutuksen pohjana, jossa yhdistettäisiin fyysistä ja psykososiaalista turvallisuutta kuten kehittäessä vaikkapa järjestyksenvalvojien ja häirintäyhdyshenkilöiden yhteistyötä.

Kirjoittaja & editointi: Shyh ry & Minna Kamppi-Lehtonen

Tapahtumaturvallisuus Tapahtumien turvallisuus Häirinnän ehkäisy Yhdenvertaisuus tapahtumissa Osallistujaturvallisuus Häirintäyhdyshenkilötoiminta Festivaalikokemus Turvallisuuden kehittäminen Yhteisöjen hyvinvointi