Turvallisemman tilan periaatteet eivät ole tie helvettiin vaan tie ulos turvattomuudesta

Helsingin Sanomien jutussa Kylliäinen tulkitsee turvallisemman tilan periaatteet merkiksi hyveiden katoamisesta ja luottamuksen murentumisesta. Asetelma, jossa hyveet ja rakenteet nähdään toistensa vastakohtina, on kuitenkin harhaanjohtava.

Ymmärrän, miksi tällainen käsitys on voinut syntyä. Työssäni olen huomannut, että turvallisemman tilan periaatteiden tarkoitus ja tausta eivät vielä avaudu monille. Ne mielletään helposti kiveen hakatuiksi sääntölistoiksi, vaikka niiden lähtökohta on aivan toinen: yhteisöllinen kehittäminen ja vastuun jakaminen.

Mitä turvallisemman tilan periaatteet ovat

Turvallisemman tilan periaatteet eivät ole pysyviä sääntöjä, vaan yhteisöllinen kehittämistyökalu. Niiden avulla tunnistetaan valtarakenteita, sanoitetaan toivottua vuorovaikutusta ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Periaatteita tarkastellaan ja päivitetään, jos ne eivät palvele yhteisöä. Kyse ei ole moraalisesta tuomiosta yksilöitä kohtaan, vaan jaetusta vastuusta siitä, millaisissa tiloissa ja yhteisöissä haluamme toimia.

Periaatteet eivät myöskään synny epäluottamuksesta ihmisiin, vaan todellisista kokemuksista. Kaikki eivät ole koskaan voineet luottaa muiden hyväntahtoisuuteen. Häirintä, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu eivät ole yksittäisiä poikkeuksia, vaan monille toistuva osa arkea.

THL:n ja EU:n perusoikeusviraston (FRA) selvitysten mukaan merkittävä osa suomalaisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua. Seksuaalinen häirintä koskettaa erityisesti naisia, ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat väkivaltaa ja viharikoksia suhteettoman paljon. Häirintä ei kuitenkaan rajoitu vain seksuaaliseen häirintään, vaan siihen kuuluu myös syrjintää, kiusaamista, mitätöintiä ja ulossulkemista. Tässä todellisuudessa pelkkä oletus hyveellisestä käytöksestä ei riitä turvaamaan kaikkien osallisuutta.

Hyveet ja rakenteet

Hyvekasvatus ja turvallisemman tilan periaatteet eivät ole toistensa vastakohtia. Hyveet luovat arvopohjan, mutta rakenteet auttavat varmistamaan, että nämä arvot toteutuvat myös silloin, kun valtasuhteet, pelko tai aiemmat kokemukset vaikuttavat ihmisten toimintaan. Ilman rakenteita vastuu jää helposti sille, joka kohtaa häirintää.

Turvallisempaa tilaa tukevat myös konkreettiset toimintamallit, kuten häirintäyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on tukea häirintää kohdanneita ja mahdollistaa muutos silloin, kun se on mahdollista. Näin ongelmat eivät jää yksilöiden kannettaviksi, vaan niihin voidaan puuttua yhteisönä.

Turvallisempi tila ei tee maailmasta dystooppista. Se on pyrkimys rakentaa yhteisöjä, joissa kenenkään ei tarvitse ensin pelätä, loukkaantua tai tulla sivuutetuksi tullakseen kuulluksi. Kyse ei ole hyveiden korvaamisesta säännöillä, vaan siitä, että hyveet saavat myös rakenteellisen tuen.

Yhteinen keskustelu jatkuu

Kannatan vahvasti yhteiskunnallista ja moniäänistä keskustelua psykososiaalisesta turvallisuudesta. Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry on järjestämässä foorumia Psykososiaalisesti turvallisempi Suomi, jossa eri alojen ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan, mitkä tekijät edistävät ja mitkä estävät psykososiaalisen turvallisuuden toteutumista Suomessa. Tarvitsemme lisää tiloja, joissa näitä kysymyksiä voidaan käsitellä yhdessä, rakentavasti ja kokemustietoon nojaten.

Kutsumme Kylliäisen mielellämme mukaan foorumiin. Samalla kutsu on avoin myös muille ajattelijoille, tutkijoille, käytännön toimijoille ja päättäjille, jotka pohtivat hyveitä, vastuuta ja yhteiskunnallista luottamusta. Tarkoituksena ei ole vastakkainasettelu, vaan yhteinen keskustelu siitä, miten psykososiaalista turvallisuutta voidaan vahvistaa Suomessa. Tässä asiassa olemme pohjimmiltaan samalla asialla: etsimässä tapoja rakentaa vastuullista, toisia kunnioittavaa ja yhteistä hyvää tukevaa yhteiselämää.

Kirjoittaja & editointi: Tinja Siltavuori

turvallisempi tila, turvallisemman tilan periaatteet, yhdenvertaisuus, inklusiivisuus, turvallisuuskulttuuri, psykososiaalinen turvallisuus, turvallisemmat tapahtumat, turvallisempi työyhteisö