Häirintäyhdyshenkilötoiminta festivaaleilla: tutkimusta ja käytännön havaintoja

Festivaalit ja tapahtumat ovat kohtaamispaikkoja, joissa monimuotoisuus ja innostus kohtaavat, mutta joissa voi myös ilmetä epäasiallista käytöstä. Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry on ollut edelläkävijänä luomassa turvallisempia tiloja, ja häirintäyhdyshenkilöiden rooli näkyy konkreettisesti osallistujien kokemassa turvallisuudessa.

Tässä blogitekstissä haastattelemme Minna Kamppi-Lehtosta, joka on tehnyt opinnäytetyönsä häirintäyhdyshenkilötoiminnasta Kosmos-festivaalilla kesällä 2025 Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry:n toimeksiannosta. Minna kertoo, miksi festivaali oli kiinnostava tutkimuskohde, mitä havaintoja hän teki häirintäyhdyshenkilöiden roolista ja miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä tapahtumien turvallisuuden kehittämisessä.

Opinnäytetyö on julkaistu Theseuksessa ja on luettavissa tässä. 

Olen aina ollut kiinnostunut turvallisuudesta ja nuorena haaveilin jopa poliisin urasta. Maailma vei ravintola-alalle, vaikka välissä suoritin myös vartijan peruskurssin. Olen aina ollut suvaitsevainen ja arvostanut ihmisten yhdenvertaisuutta. Minulla on ystäviä erilaisista taustoista, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, ja työelämässä olen tottunut työskentelemään monimuotoisessa työyhteisössä sekä kohtaamaan monenlaisia asiakkaita. Arvostan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja minulle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Koulutukseni sisälsi  myös tapahtumatuotannon osia ja osallistuin  Hollannissa viikon kestäneeseen tapahtumaprojektiin. Se oli hyvin mielenkiintoista. Pidän myös monipuolisesta musiikista, jonka vuoksi festivaalit oli mielestäni loistava kohde lähteä tutkimaan. Olen myös osallistunut moniin erilaisiin tapahtumiin ja minua kiinnostaa tapahtumien turvallisuus. Mietin opinnäytetyöni aihetta reilu vuosi sitten ja tuttavani vinkkasi minulle Suomen häiritäyhdyshenkilöt ry:n. En ollut silloin vielä kuullut yhdistyksen toiminnasta, mutta otin rohkeasti yhteyttä ja sitä kautta yhteistyö alkoi. Olen myös itse törmännyt epäasialliseen toimintaan ja miettinyt miten siihen voisi puuttua. Oli aivan mahtavaa päästä tutkimaan häirintäyhdyshenkilötoimintaa.

2. Tutkimuksesi toteutettiin Kosmos-festivaalilla. Mikä teki juuri festivaaliympäristöstä kiinnostavan tutkimuskohteen? Mitä erityistä tapahtuma ympäristössä on häirintään puuttumisen näkökulmasta?

Olen nykyisessä työssäni ravintola-alalla törmännyt siihen, etteivät kaikki ihmiset vielä tunne turvallisemman tilan periaatteita ja mitä niillä tarkoitetaan. Koen, että sama koskee myös festivaaliympäristöä. Tutkimuskohteen valintaan vaikutti yhdistyksen toiminta festivaalilla (kaksi edellistä vuotta) ja se, että turvallisemman tilan periaatteet on määritelty selkeästi. Halusin tapahtuman Uudenmaan ulkopuolelta, ja Mikkeliin kokoontui monipuolisesti osallistujia eri puolilta Suomen sekä ulkomailta. Kosmoksessa on turvallisemman tilan periaatteet määritelty jo useampana vuonna, joten koin, että on helpompaa tehdä kyselyä aiheesta, joka on jo yhteisölle tuttua. Tällä tavoin uskoin saavani luotettavamman tutkimustuloksen.

3. Miten tutkimusprosessi eteni käytännössä – ja millainen fiilis sinulla oli tehdä tätä tutkimusta? Mikä yllätti, mikä oli haastavaa ja mikä tuntui merkitykselliseltä?

Aluksi keskustelimme Tinja Siltavuoren kanssa yhdistyksen toiveista ja ajatuksista, mitä kysely voisi sisältää, ja samalla päädyttiin valitsemaan Kosmos festivaali tutkimuspaikaksi. Kysymysten päättämisen jälkeen haastavinta oli luoda toimiva kyselylomake, jonka avulla saataisiin tarvittava määrä vastauksia. Lomakkeen piti olla myös sellainen, jonka pystyi tekemään festariympäristössä ja kaikki vastaajat ymmärtäisivät kysymykset samalla tavoin. Hyvällä lomakkeella on myös merkitys tutkimuksen onnistumisen ja luotettavuuden kannalta. Oli todella mielenkiintoista ja innostavaa lähteä Kosmokseen sillä en ollut näihin festareihin aikaisemmin osallistunut. Toisaalta tämä aiheutti epävarmuutta, kun en tiennyt olosuhteita. Mietin alkuun, että miten sähköisen kyselyn pystyisi toteuttamaan ja toimiiko verkkoyhteydet sekä saisiko kyselyyn tarpeeksi vastuksia. Mietin myös, että miten asiakkaat ottaisivat vastaan kyselyn festivaaleilla. Oli aivan mahtavaa huomata, että asiakkaat arvostivat kyselyä ja vastauksia saatiin kiitettävät 258 kappaletta kolmessa päivässä. Oli todella mielenkiintoista myös saada palautetta suoraan kyselyä tehtäessä, ja kuulla miten tärkeäksi asiakkaat kokivat tutkittavan asian.

4. Tutkimuksesi keskiössä on häirintäyhdyshenkilötoiminta. Mikä sen rooli festivaalien turvallisuudessa nousi tutkimuksessasi erityisen vahvasti esiin?

Tärkeimmäksi asiaksi häirintäyhdyshenkilötoiminnassa nousi häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy ja tehokkain keino tämän ehkäisemiseksi tutkimuksen perusteella on ennaltaehkäisy. Asiakkaat, jotka olivat osallistuneet useamman kerran festivaalille,  tunnistivat pinkin liivin ja muistivat myös Shyh ry:n pinkin pop up-teltan, joka palveli Kosmoksilla kesällä 2024. Tutkimuksen mukaan pelkästään jo häirintäyhdyshenkilön läsnäolo parantaa tapahtuman kokonaisturvallisuutta.

5. Mitkä olivat tutkimuksesi tärkeimmät havainnot tai johtopäätökset turvallisemman tilan periaatteiden näkökulmasta? Oliko jotain, mikä haastoi aiempia oletuksiasi? 

Tutkimukseni perusteella turvallisemman tilan periaatteiden määrittämisellä on selkeä ja positiivinen vaikutus festivaalin asiakaskokemukseen ja turvallisuuden tunteeseen. Kyselyssä 92 % vastaajista koki, turvallisemman tilan periaatteiden parantavan tapahtuman turvallisuutta. Tietämys turvallisemman tilan periaatteista lisääntyi osallistumiskertojen myötä ja tästä voidaan päätellä näkyvyyden lisäävän tietämystä. Vastaajista 70 %  kertoi turvallisemman tilan periaatteiden määrittelyn vaikuttavan myös osallistumistumishalukkuuteen. Yllättävää oli se, kuinka tärkeänä vastaajat kokivat asian sukupuolesta riippumatta.

6. Miten häirintäyhdyshenkilötoiminta vaikutti osallistujien kokemukseen turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta tutkimuksesi perusteella?

8. Miten näet häirintäyhdyshenkilötoiminnan ja turvallisemman tilan periaatteiden roolin tulevaisuuden tapahtumakulttuurissa? Onko tämä mielestäsi "lisäpalvelu" vai perusedellytys?

Uskon turvallisemman tilan periaatteiden määrittelyn yleistyvän, ja on ollut mukava huomata, että turvallisemman tilan periaatteita on ollut nähtävissä myös muilla Suomen festivaaleilla. Toivon, että asia olisi tulevaisuudessa perusedellytys, mutta se vaatii vielä paljon työtä. Haastavinta on kuitenkin mielestäni viedä asiat käytäntöön. Helposti turvallisemman tilan periaatteet määritellään, mutta kukaan ei vastaa niiden toteutumista. Järjestyksenvalvojat usein kohtaavat häirintätapauksia, mutta heillä ei välttämättä ole kokemusta, eikä aikaa tapausten hoitamiseen. Järjestyksenvalvojakurssi ei vielä tällä hetkellä käsittele asiaa. Olen itse käynyt koulutuksen tänä keväänä. Koen, että häirintäyhdyshenkilöt tämän vuoksi ovat tärkeä lisä ennaltaehkäisemään häirintään ja epäasiallista käytöstä tapahtumissa ja auttamaan sitä kohdanneita. Toivon, että tulevaisuudessa häirintäyhdyshenkilötoiminta kuuluu osana tapahtumien turvallisuussuunnitelmia ja yhteistyö muiden turvallisuudesta vastaavien kanssa olisi saumatonta. Tutkimukseni vastaajista suurin osa oli 25-39 vuotiaita, jonka perusteella uskon, että turvallisemman tilan periaatteiden määrittely muuttuu tämän hetken lisäpalvelusta kohti perusedellytystä.

9. Millä tavoin koit yhteistyön Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry:n kanssa tutkimuksen aikana? Miten järjestöyhteistyö tuki tutkimuksen tekemistä?

Yhteistyö yhdistyksen kanssa sujui todella hyvin. Olen todella kiitollinen kaikesta avusta ja tuesta, jota sain. Yhdistyksen materiaaleista ja tapaamisista sain tietoperustaani tärkeätä tietoa, jota muualla ei ollut tässä muodossa. Kosmoksessa pääsin näkemään häirintäyhdyshenkilötoiminnan käytännössä. Tutkimus oli melko haastava toteuttaa itsenäisesti ja aihe käsitteli myös sosiaalialaa, joten ilman tukea ja neuvoja toteutus olisi ollut lähes mahdotonta. Erityiskiitos yhteyshenkilölleni Shyh ry:n puheenjohtaja Tinja Siltavuorelle, joka kannusti tiukkoina hetkinä.

10. Mitä haluaisit sanoa opiskelijoille tai tutkijoille, jotka pohtivat opinnäytetyön tai tutkimuksen tekemistä häirintään, turvallisuuteen tai yhteisöjen hyvinvointiin liittyen?

Aihe on todella tärkeä ja ajankohtainen, joten kannustaisin muita rohkeasti tekemään tutkimusta asiasta. Tutkittavia näkökulmia löytyy monia ja omassakin tutkimuksessa olisi paljon lisää mielenkiintoisia näkökulmia. Suomessa asiaa on tutkittu hyvin vähän tapahtumatuotannon näkökulmasta. Asian tutkiminen lisää myös asian näkyvyyttä ja tunnettavuutta, joka on tärkeää asian edistämisessä.

11.  Miten tutkimuksesi tuloksia voisi mielestäsi hyödyntää käytännössä häirintäyhdyshenkilökoulutuksissa ja yhteisöjen toimintamalleissa? 

Tutkimuksen pohjalta häirintäyhdyshenkilötoiminta ennaltaehkäisee häirintää ja sillä on selkeä vaikutus kokonaisturvallisuuden tunteeseen. Häirintäyhdyshenkilötoimintaa tulisi tämän perusteella pyrkiä lisäämään erilaisiin tapahtumiin. Koulutuksien järjestäminen esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöille, työyhteisöille tai tapahtumajärjestäjille lisäisi näkyvyyttä ja asian tunnettavuus lisääntyisi. Yrityksille voisi tarjota aluksi selkeää ja kevyempää toimintamallia ja tutkimustani voitaisiin hyödyntää tutkittuna tuloksena.

Häirintäyhdyshenkilöiden toimintaa / toimintamalleja suunniteltaessa voisi miettiä miten häirintäyhdyshenkilöiden näkyvyyttä voisi lisätä. Tutkimusta voi käyttää markkinointiin ja se pystytään kohdistamaan oikean ikäisille vaikkapa vapaaehtoisten hankkimiseen.

Tutkimustani voisi käyttää pohjana tehtäessä turvallisuussuunnitelmia, tulevaisuusajattelua tai tilaisuuksille palvelumuotoilun työkaluna.

Turvallisuuskoulutuksen pohjana, jossa yhdistettäisiin fyysistä ja psykososiaalista turvallisuutta kuten kehittäessä vaikkapa järjestyksenvalvojien ja häirintäyhdyshenkilöiden yhteistyötä.

Kirjoittaja & editointi: Shyh ry & Minna Kamppi-Lehtonen

Tapahtumaturvallisuus Tapahtumien turvallisuus Häirinnän ehkäisy Yhdenvertaisuus tapahtumissa Osallistujaturvallisuus Häirintäyhdyshenkilötoiminta Festivaalikokemus Turvallisuuden kehittäminen Yhteisöjen hyvinvointi