Häirintäyhdyshenkilötyön säätelemättömyys – uhka vai mahdollisuus?

Häirintäyhdyshenkilötyö on verrattain uusi toimiala Suomessa. Viimeistään 2020-luvulla se on yleistynyt kulttuurialan tapahtumista myös esimerkiksi oppilaitoksiin ja työyhteisöihin. Koska ala on vielä kehittymisvaiheessa, siitä on tehty Suomessa vasta vähän tutkimusta.

Tytti Heikiön ja Jenni Kytön (2026) opinnäytetyö toteutettiin tunnistetun tutkimustarpeen pohjalta. Opinnäytetyössä tarkastellaan häirintäyhdyshenkilötoiminnan merkitystä sosiaalisen turvallisuuden edistämisessä festivaaleilla.

Tutkimuksessa selvitettiin festivaalikävijöiden tietoisuutta häirintäyhdyshenkilötoiminnasta, sen vaikutusta turvallisuuden tunteeseen sekä kävijöiden kokemaa häirintää ja siihen puuttumista festivaaleilla vuonna 2025. Lisäksi tarkasteltiin festivaaleilla toimineiden häirintäyhdyshenkilöiden kokemuksia omasta roolistaan sekä toiminnan ja koulutuksen kehittämistarpeita.

Tulosten perusteella häirintäyhdyshenkilötoiminta lisää merkittävästi festivaalikävijöiden turvallisuuden tunnetta, ja jo häirintäyhdyshenkilöiden näkyvä läsnäolo koetaan turvallisuutta lisäävänä tekijänä.

Tutkimuksen mukaan häirintäyhdyshenkilötoiminnan tunnettuudessa ja laadussa on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa. Erityisesti koulutusten laatustandardien puute nähtiin haasteena alalla toimimisessa.

Kuka vastaa työn laadusta?

Normaalisti sosiaalialan koulutuksen ja työn laatua valvotaan usean eri tahon yhteistyönä. Otetaan esimerkiksi laillistettu sosiaaliohjaajan ammattinimike.

Sosiaaliohjaajan osaaminen perustuu valtakunnallisesti säänneltyyn korkeakoulututkintoon, jonka sisältöä ohjataan lainsäädännön, tutkintovaatimusten ja erilaisten laadunvarmistusjärjestelmien avulla. Työelämässä sosiaaliohjaajan työnantaja vastaa päivittäisestä työnjohdosta, työn laadun seurannasta sekä siitä, että työ toteutuu lainsäädännön mukaisesti. Työnantajan lisäksi viranomaisvalvonnasta vastaavat aluehallintovirastot (AVI) ja valtakunnallisesti Valvira, jotka valvovat sosiaalihuollon palvelujen lainmukaisuutta.

Häirintäyhdyshenkilöt eivät vielä muodosta vakiintunutta ammattikuntaa Suomessa. Toisin kuin muissa vakiintuneissa sosiaalialan ammateissa, häirintäyhdyshenkilön ammattinimikettä ei ole suojattu, eikä työn sisältöä tai osaamisvaatimuksia ole määritelty lainsäädännössä. Tämän vuoksi häirintäyhdyshenkilönä voi toimia hyvin erilaisella koulutus- ja osaamistaustalla. Sääntelyn puute voi aiheuttaa merkittäviä riskejä palvelua käyttäville asiakkaille ja häirintäyhdyshenkilöinä toimiville henkilöille. Vastuu palvelun asianmukaisesta järjestämisestä ja siihen liittyvien riskien hallinnasta on viime kädessä organisaatiolla, joka ottaa häirintäyhdyshenkilöpalvelun osaksi toimintaansa. Myös tästä voi aiheutua riskejä palvelun tilaajalle tai järjestäjälle.

Miten tilanne korjataan?

Häirintäyhdyshenkilötyön vakiintuminen laillistetuksi ammatiksi on pitkä prosessi. Kuten muidenkin ammattialojen kohdalla, kehitys käynnistyy usein yhteiskunnallisen tarpeen tunnistamisesta. Kun palvelulle on tunnistettu tarve, palvelun käyttäjät, alan toimijat ja tutkijat voivat tuottaa tietoa sen merkityksestä, vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Tämä luo perustaa koulutuksen, osaamisvaatimusten ja sääntelyn kehittämiselle.

Suomen Häirintäyhdyshenkilöt ry edistää aktiivisesti häirintäyhdyshenkilötyön vakiinnuttamista Suomessa. Yhdistys osallistuu alan kehittämiseen tuottamalla tietoa, järjestämällä ja kehittämällä koulutuksia sekä tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhdistys toimii aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa häirintäyhdyshenkilötehtävissä, minkä kautta kertyy käytännön kokemusta turvallisuustyöstä, viranomais- ja tapahtumatoimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä häirintätilanteiden käsittelystä. Tätä käytännön kokemusta hyödynnetään koulutusten ja toimintamallien jatkuvassa kehittämisessä. Tavoitteena on rakentaa yhtenäisiä toimintamalleja ja vahvistaa häirintäyhdyshenkilötyön laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.

Häirintäyhdyshenkilön työ edellyttää monialaista osaamista. Työssä tarvitaan esimerkiksi psykologian, trauma- ja kriisitietoisen työotteen, palveluohjauksen, turvallisuuden sekä yhteiskunnallisten rakenteiden tuntemusta. Koska työssä kohdataan usein kuormittavia sekä vaikeita sosiaalisia tilanteita, riittävä osaaminen on keskeinen osa asiakkaiden ja häirintäyhdyshenkilöiden turvallisuutta sekä hyvinvointia. Tämän vuoksi alan osaamisvaatimusten, koulutuksen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen on tärkeää, jotta palvelun laatu voidaan varmistaa ja häirintäyhdyshenkilötyö voi kehittyä yhtenäiseksi ja luotettavaksi ammattialaksi.

Kirjoittaja: Vivian Leskinen

Tekstin kielippia korjattu tekoälyllä

turvallisempi tila, turvallisemman tilan periaatteet, yhdenvertaisuus, inklusiivisuus, turvallisuuskulttuuri, psykososiaalinen turvallisuus, turvallisemmat tapahtumat, turvallisempi työyhteisö, häirintäyhdyshenkilö, häirintäyhdyshenkilötyö