Häirintäyhdyshenkilötyön ydin
Viime vuosina julkinen turvallisuuskeskustelu on painottunut erityisesti kokonaisturvallisuuteen liittyviin teemoihin. Tämän seurauksena turvallisuusajattelu typistyy helposti ulko- ja sisäpoliittisten riskien hallinnaksi. Laajemmassa merkityksessä turvallisuusajattelu pitää sisällään myös esimerkiksi erilaisten tilanteiden ennakoinnin, varautumisen sekä yhteisvastuun periaatteen.
Häirintäyhdyshenkilötyössä sosiaalisten riskien hallinta nähdään yhteisesti jaettuna vastuuna, jota häirintäyhdyshenkilöt tukevat tapahtumassa osana organisaation rakenteita näkyvän läsnäolon avulla. Suuri osa työstä tehdään jo ennen tapahtumaa, ja paikan päällä tapahtuva työskentely tuo rakenteet näkyväksi sekä ennaltaehkäisee riskien syntymistä. Jokainen tapahtumassa mukana oleva luo käytöksellään tilasta turvallisemman.
Tutkimuskirjallisuudessa on toistuvasti osoitettu, että oikeasuhtainen tieto tuen saatavuudesta vaikuttaa yksilöiden toimintaan. Kyse ei ole vain siitä, käytetäänkö tukipalveluja, vaan siitä, miten niiden olemassaolo muokkaa käsityksiä sosiaalisista riskeistä ja toimintamahdollisuuksista. Kun tukirakenne on selkeästi viestitty ja saavutettavissa, yksilöiden kokema epävarmuus vähenee ja kynnys tuoda esiin ongelmatilanteita madaltuu. Yksilöiden toimijuuden lisääntyessä yhteisössä koettu turvallisuus ja luotettavuus voi samalla kasvaa.
Miten häirintää ehkäistään käytännössä?
On tärkeää, että huolia, havaintoja ja epäkohtia voi tuoda esiin ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Tapahtumassa työskentelevä häirintäyhdyshenkilö ei pelkästään tarjoa apua haastavissa tilanteissa, vaan auttaa luomaan ympäristön, jossa haastavien tilanteiden tuottamia merkityksiä voidaan ymmärtää osana laajempaa yhteisön ja kulttuurin kehittämistä.
Tukea tarjotaan häirinnän kohteeksi joutuneen lisäksi myös häirintää toteuttaneelle. Rankaisemisen sijaan pyritään antamaan työkaluja muutokseen, jolloin yksilön on mahdollista arvioida kykyänsä sitoutua yhteisön toimintaan tietoisemmin. Hyväksyvän yhteisön tuki tukee oppimisprosessia, ja antaa mahdollisuuden kiinnittyä vahvemmin yhteisöön. Prosessi ennaltaehkäisee sosiaalisten ongelmien syvenemistä ja vaikuttaa positiivisesti yksilöiden hyvinvointiin.
Näkyvyys vaikuttaa käyttäytymiseen
Ennaltaehkäisevät interventiot pyrkivät muuttamaan asenteita, arvoja ja uskomuksia, jotka ylläpitävät häirintää ja syrjintää. Kun tapahtumassa tai yhteisössä on näkyvä häirintäyhdyshenkilö, välittää se osallistujille selkeän viestin siitä, että asioihin puututaan. Näin turvallisemman tilan periaatteet eivät jää vain sanoiksi tapahtumakuvaukseen, vaan näkyvät konkreettisena muistutuksena siitä, että turvallisemman tilan toteutumiseen suhtaudutaan vakavasti.
Minna Kamppi-Lehtosen Kosmos-festivaalilla 2025 toteuttama kyselytutkimus tukee tätä. Tulokset viittaavat siihen, että näkyvät tukirakenteet ovat yhteydessä vahvempaan turvallisuuden kokemukseen. Valtaosa vastaajista (71 %) arvioi häirintäyhdyshenkilötoiminnan parantavan festivaalikokemusta ainakin jonkin verran, ja vaikutus oli johdonmukainen sukupuolesta riippumatta. Lisäksi turvallisemman tilan periaatteiden koettiin lisäävän turvallisuuden tunnetta laajasti (92 % vastaajista). Tulokset tukevat näkemystä siitä, että selkeästi viestityt rakenteet eivät ainoastaan ohjaa toimintaa, vaan myös vahvistavat koettua turvallisuutta.
Kirjoittaja: Vivian Leskinen
turvallisempi tila, turvallisemman tilan periaatteet, yhdenvertaisuus, inklusiivisuus, turvallisuuskulttuuri, psykososiaalinen turvallisuus, turvallisemmat tapahtumat, turvallisempi työyhteisö