Turvallisemman tilan periaatteet

Turvallisemman tilan periaatteet ovat yhteisön yhdessä sopimia toimintatapoja, jotka tukevat kunnioittavaa vuorovaikutusta ja ehkäisevät häirintää, syrjintää sekä muuta epäasiallista kohtelua ennalta.

Niiden tarkoituksena on tehdä näkyväksi, millaista käyttäytymistä yhteisössä odotetaan ja miten tilanteisiin toimitaan, jos epäasiallista toimintaa ilmenee. Periaatteet auttavat luomaan ympäristöjä, joissa ihmiset voivat osallistua toimintaan mahdollisimman turvallisesti ja tulla kohdatuksi omana itsenään.

Shyh ry menetelmäkokonaisuudessa turvallisemman tilan periaatteet toimivat ennaltaehkäisevänä viitekehyksenä. Ne eivät ole pelkkä sääntölista, vaan yhteisöjen kehittämisen työkalu, joka tukee psykososiaalista turvallisuutta, luo ennakoitavuutta ja madaltaa kynnystä puuttua epäasialliseen toimintaan.

Lähtökohdat ja rooli yhteisön kehittämisessä

Turvallisemman tilan periaatteet ovat kehittyneet järjestöjen, tapahtumien, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen käytännöistä. Nykyisin ne nähdään yhä useammin osana yhteisöjen laajempaa turvallisuus-, yhdenvertaisuus- ja hyvinvointityötä.

Shyh ry näkökulmasta periaatteet ovat keskeinen menetelmä toimintakulttuurin ja psykososiaalisen turvallisuuden kehittämisessä.

Parhaimmillaan periaatteet syntyvät osallistavassa prosessissa, jossa yhteisön jäsenet pohtivat yhdessä, millainen vuorovaikutus ja toimintakulttuuri tukevat kaikkien turvallisuutta. Osallistava työskentely auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa ihmiset voivat kokea ulossulkemista, epäasiallista kohtelua tai turvattomuutta.

Kun periaatteet luodaan yhdessä, niistä tulee osa yhteisön omaa toimintakulttuuria ulkopuolelta annettujen sääntöjen sijaan.

Periaatteet eivät ole koskaan valmiita

Turvallisemman tilan rakentaminen on jatkuva prosessi, ei yksittäinen toimenpide.

Yhteisöt, ihmiset ja toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Siksi myös periaatteita on hyvä arvioida säännöllisesti ja päivittää tarvittaessa vastaamaan yhteisön tarpeita.

Missä turvallisemman tilan
periaatteita voidaan käyttää?

Turvallisemman tilan periaatteita voidaan hyödyntää esimerkiksi:

tapahtumissa ja festivaaleilla

työyhteisöissä ja organisaatioissa

oppilaitoksissa

järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa


Käytännössä ne voivat näkyä esimerkiksi:

- tapahtumien ohjeistuksissa

- henkilöstön ja vapaaehtoisten perehdytyksessä

- yhteisön pelisäännöissä

- koulutuksissa ja työpajoissa

Turvallisemman tilan periaatteet osana
Shyh ry menetelmäkokonaisuutta

Turvallisemman tilan periaatteet muodostavat ennaltaehkäisevän perustan Shyh ry menetelmäkokonaisuudelle.
Ne auttavat ehkäisemään häirintää, syrjintää ja muuta epäasiallista kohtelua jo ennalta,
vahvistavat yhteisön toimintakulttuuria ja tekevät turvallisuudesta näkyvän osan arkea.

Turvallisemman tilan periaatteet luovat yhteiset pelisäännöt ja ennakoitavan toimintaympäristön.
Ne kertovat, millaista käyttäytymistä yhteisössä odotetaan ja miten turvallisuutta rakennetaan yhdessä.

Jos häirintätilanne kuitenkin syntyy, tilanteiden käsittelyä tukevat muut Shyh ry menetelmät:

3T-malli (Tunnista – Toimi – Tue)

Tarjoaa rakenteen tilanteiden tunnistamiseen, käsittelyyn ja tuen järjestämiseen.

Puuttumisen portaat

Auttaa arvioimaan tilanteen vakavuutta ja valitsemaan oikeasuhtaisen puuttumistavan.

Häirintäyhdyshenkilötoiminta

Tarjoaa matalan kynnyksen psykososiaalista tukea häirintää tai syrjintää kohdanneille henkilöille.

Toimintakortit

Tarjoavat käytännön työkaluja tilanteiden käsittelyyn, puuttumiseen, kohtaamiseen, palveluohjaukseen ja toiminnan kehittämiseen.

Yhdessä nämä menetelmät muodostavat kokonaisuuden,
jonka avulla yhteisöt voivat ehkäistä häirintää, puuttua tilanteisiin
rakentavasti sekä tukea häirinnän kohteeksi joutuneita henkilöitä.

Tärkeä huomio

Turvallisemman tilan periaatteet täydentävät yhteisön turvallisuustyötä. Ne eivät korvaa työnantajan, tapahtumajärjestäjän, oppilaitoksen tai muun toimijan lakisääteisiä velvoitteita, kuten työturvallisuus-, yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolainsäädännön mukaisia vastuita.

Periaatteet eivät myöskään ole juridisia kurinpitomenettelyjä tai rikosoikeudellisia arviointeja, vaan välineitä psykososiaalisesti turvallisemman toimintakulttuurin rakentamiseen.